Isin pikkuprinsessa alkoi talvella vaatimaan leikkimökkiä itselleen, joten siitä se ajatus sitten lähti. Ensin tsekkailin netistä valmiita mökkejä ja esittelin niitä juniorille. Ensi alkuun niistä mikään ei kelvannut, joten pyysin piirtämään sellaisen. Tussit eteen ja nippu aanelosia. Aika tovi siinä vierähti kun arkkitehdin alku suunnitteli unelmien mökkiä.
Piirsi samalla paikan hevosillekin, niitä ei
taida ihan heti sinne tulla. Se hyöty ainakin, että isi sai istua sohvalla hyvän aikaa ihan rauhassa.
Siinä oli hyvä myös samalla katsella netistä, että miten tuota
mökkiä sitten sisustaisi kun se joskus on valmis. Yksi hyvä idea on
sisustustarrat, niillä saa helposti ja nopeasti tyylikästä seinää.
Ja sisustustarrat eivät nykyään ole edes kauhean pahan hintaisia,
ainakaan www.lasten.fi/lastenhuoneen-sisustus-ja-sailytys/sisustustarrat/.
Melkeinpä pahempi rasti tulisi olemaan oikeanlaisten ikkunoiden
löytäminen. Leikkimökin ikkunat ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin
omakotitalon ikkunat, joita monesti saa puoli-ilmaiseksi
ikkunaremonttien sivutuotteena. Mutta tavallisen talon ikkunoista
harvemmin löytyy leikkimökkiin sopivan kokoisia ikkunoita.
Ensimmäisenä aloin kuitenkin kyselemään lähialueen ikkunafirmoilta,
että olisiko heillä saatavilla pienikokoisia vanhoja ikkunoita. Alan
remontteja kuitenkin tekee moni yritys kuten www.ikkunakumppanit.fi.
Oikeastaan oli itselläkin pieni suunnittelutyö siinä sohvalla kun
pähkäilin, että mitenköhän tulevan kattoremontin toteuttaisi. Yksi
tuttu oli sitä mieltä ettei isompaa kattoremonttia edes tarvisi vaan
pelkkä korjaus ja paikkaus riittäisi. Itselle kun nuo kattotyöt on
vähän vieraita niin ajatteln, että ehkä paras pyytää jotain
asiantuntija-apua tuohon kattoprojektiin, kuten www.rakennuspeltivilkki.fi.
Niiden sivuilla oli ainakin hyvin kerrottu kaikista eri katon osista ja
muista tarpeista mitä katolla pitäsi olla. Samoin piti vähän
miettiä, että jos päätyy uusimaan koko katon niin olisiko
perinteinen peltikatto hyvä ratkaisu www.rakennuspeltivilkki.fi/?Kattoremontti___Peltikatto.
Eikä ne omat projektit siihen loppuneet, olohuoneeseen pitäisi
kuulemma saada sälekaihtimet, koska kesällä aurinko paahtaa huoneen
grilliksi ja välillä ohikulkijat tuijottaa kun kävelen kalsareissa
sohvalta jääkaapille ja takaisin. Onneksi kaihtimet eivät ole kovin
kalliita ja niitä saa valmiiksi asennettuina järkihintaan, joten tuo
homma ei niele monen vuoden palkkaa. Kaihtimet Turku -seudulla, tuota
palvelua tarjoaa moni, taidan päätyä www.kotilasi.fi/?Kaihtimet.
Siellä näyttäisi sälekaihtimet olevan järkihintaisia paikalleen
asennettuina ja mittauskäynti on maksuton.
Toisaalta vaimo on jo pitkään kaipaillut keittiöön uusia kalusteita
ja eihän nuo keittiökalusteetkaan ilmaisia ole, joten vähän pitää
sitäkin asiaa miettiä. Hyviä keittiökalusteita kyllä myy ja asentaa
moni taho, joten valinnanvaraa on niissäkin. Toisaalta keittiöremontin
yhteydessä pitäisi vähän säätää hanalle tulevia kupariputkia ja
en tiedä pitäisikö lähteä ihan omin päin yrittämään. Putken
katkaisu on kuitenkin helppoa, sen verran pehmeää materiaalia tuo on.
Kaverilla sattuu olemaan pajallaan vähän järempääkin työkalua
paksujen putkien katkaisuun, joten ei tuo homma ihan vierasta ole. Tekee
ihan työkseen noita hommia ja osti ihan uuden putkenkatkaisulaitteen
osoitteesta socofin.fi.
Sitä kun oli vähän omaakin mietittävää. Sen verran on korkeaksi
kasvanut sähkölaskut ja vesilaskut että piti alkaa tuumailemaan
vähän säästötoimenpiteitä molempien suhteen. Veden
säästö on aika helppoa, vähän kun käyttää aivojaan kun pesee
käsiä tai käy suihkussa. Sama tietysti pätee myös ruuanlaittoon,
tiskaamiseen ja pyykinpesuun. Sähkön säästämiseen ajattelin ihan
ensimmäiseksi ilmalämpöpumpun hankintaa. Vähän on tullut katseltua
jo sopivia malleja ja yksi aika hyvä taitaisi olla Mitsubishi LN.
Sen väitetään toimivan hyvällä hyötysuhteella kovilla
pakkasillakin ja kyllähän ilmalämpöpumpun pitää säästää
sähköä ja rahaa pakkasellakin. Joten siinä mielessä tuo Mitsubishi LN
tuntuu hyvältä valinnalta. Jonkun verran tuollainen kai tuo tullessaan
pientä askartelua, vaikka eihän sitä tietenkään itse asenneta,
mutta kyllä ilmalämpöpumppu
huolto pitää aika ajoin tehdä. Ainakin jonkinlainen puhdistus
sisäyksikölle. Suurempi ilmalämpöpumpun huolto on sitten varmaan
ammattilaisten hommia. Ja miten paljon tuossa asennusvaiheessa tarvii
ammattiapua? En tiedä minkälainen sähkösuunnittelu pitää tehdä
ennen tuollaisen asentamista. Toisaalta joku aika sitten yksi tuttu
tarvitsi sähkösuunnittelua ja tilasi sen tutusta firmasta. Sen verran kehui palvelua, että kun itselläkin
oli tarvetta valaistussuunnittelulle niin meninpä itsekin tsekkaamaan
saman firman nettisivut. Ja tarviiko varsinaisten ammattilaisten lisäksi sitten jotain
apumiestä. Kai siinä joku remonttimies pitää olla kun tehdään
reikiä seiniin ja lopuksi sitten paikkaillaan niitä ja piilotetaan
putkia ja letkuja. Onneksi tiedän ainakin yhden tyypin, joka on remonttimies
Lempäälä -suunnalla.
Kun juniorin suunnittelutyö oli valmis, piirtäjä tuli esittelemään tulevaa mökkiään. Siinä oli kaksi kerrosta, oma terassi pöytineen ja tuoleineen sekä kioskiluukku ja erittäin paljon kaikkea muuta. Esittelin vielä valmiiden mökkien valikoimaa ja kysyin, että mikä näistä olisi lähimpänä – vastaus oli aika selkeä: ei mikään.
Eli eihän siinä muuta vaihtoehtoa kuin tehdä ihan itse tai sitten
hankkia remonttiapua jostain. Aikani surffailin netissä ja katselin
josko löytyisi vaikka joku mökkitalkkari avustamaan tuossa hommassa.
Yksi hyvä oli lemkoti.fi, mutta
tällä kertaa ei aikataulut passanneet joten päätin lähteä rakennusprojektiin ihan omin voimin.
No eihän sitä mökkiä ihan tyhjästä voi tehdä joten seuraava homma
tulisi olemaan rakennusalan kauppojen valikoimiin tutustuminen.
Edellinen remontti oli ylittänyt budjetin aika heittämällä, joten
nyt oli pakko yrittää etsiä halvat tarvikkeet tähän projektiin. Oli
tuossa tullut keittiötä laitettua uuteen uskoon ja kaikki oli muuten
mennyt suunnitelmien mukaan, mutta sittenpä löytyi epäily asbestista
ja nykylain mukaan se vaatiikiin sitten melkoisen työn ja byrokratian.
Ensin piti teettää asbestikartoitus ja kun asbestia löytyi
rakenteista niin asbestikartoituksen ja asbestianalyysin pohjalta piti
teettää asianmukaiset asbestipurku -työt ihan alan ammattilaisilla.
Tästä hässäkästä kertyi melkoinen määrä lisäkuluja.
Asbestikartoituksen hinta itsessään oli reilu pari sataa euroa ja
siihen päälle sitten purkutyöt niin kyllä tuli keittiölle
huomattavasti lisähintaa suunniteltuun verrattuna. Asbestikartoitus
hintoja kannattaa kyllä vertailla, Helsingin seudulla parhaat hinnat
tarjosivat remonttihetkellä geoasbest.fi
ja www.asbesti.pro.
Aika
paljon kaikenlaista rakennustarviketta tuossa projektissa tulee
tarvitsemaan, joten niitäpä sitten pitää alkaa kartoittamaan. Noita
tarpeita katsellessani huomasin kaupassa myynnissä uuden
ympäristöystävällisen wc-ratkaisun, oli nimittäin urinaali,
joka ei tarvinnut ollenkaan vettä eikä sähköä. Oli siis sellainen
vedetön urinaali, joita näkee nykyään monilla huoltoasemilla. Tuo on
ympäristöystävällinen ratkaisu ja hyvä myös sellaisiin paikkoihin,
joissa ei ole sähköä. Kuka sitä nyt vaikka leikkimökkiin sähköjä
vetäisi. Pitäisi tehdä kaikenlaiset sähkösuunnitelmat ja
valaistussuunnittelut, jotta sähköjohdot ja valaisimet menevät sitten
oikealle paikalleen. Edellinen projektini rakennusalalla
oli autotallin rakennus ja sinne piti tilata sähkötyöt ja
valaistussuunnittelu.
Onneksi rakennusalan kauppoja
on paljon lähialueella. Ja kyllähän itse asiassa monissa
marketeissakin on erittäin laaja valikoima erilaisia
rakennustarvikkeita, joten rakentaja saa monet tarpeet sieltä samalla
kun ostaa itselleen viikon ruuat ja muut rakennusmiehen
eväät. Pelkkien tavaroiden lisäksi pitää myös arvostaa sitä
asiaa, että jos kaupasta saa lainattua tai vuokrattua peräkärryn.
Jollainhan nuo kaikki tarpeet pitää saada kotiin kuljetettua ja siinä
hommassa pakettiauto tai peräkärry on hyvä ratkaisu, ihan pelkällä
henkilöautolla noita ei oikein kuljeta. Se ei ole ihan sopiva rakennustarvikkeiden
kuljetusväline.
Siinäkin pitäisi osata asettua lapsen asemaan eikä vain ajatella
miten pääsisi itse mahdollisimman helpolla. On niin kätevä ajatella,
että nettikaupasta vaan
tilataan joku sopiva leikkimökki, jonka sitten auto tuo ja nostaa
pihaan sille osoitetulle paikalle. Eli ainoaksi työksi jää tuotteen
sijoittelu sopivalle paikalle kiinteistöllä. Pitäisi kuitenkin ajatella vähän
pidemmälle: moniko aikuinen haluaisi itselleen sellaisen asunnon, johon
ei oikeastaan mitenkään olisi saanut itse vaikuttaa. Joku muu olisi
vain valinnut helpoimman ratkaisun ja siinäpä sinulle sitten unelmien
koti. Että ei muuta kuin sinne vaan menet tyytyväisenä asumaan,
laittamaan ruokaa ja siivoamaan.
Ei tuo kauheasti houkuttelisi. Eli päätin sitten nähdä vähän
enemmän vaivaa asian eteen, joten hautasin ajatuksen, että tilaan
netistä ja istun sohvalle odottamaan milloin auto
tuo valmiin mökin pihaan. Olisihan se kuitenkin itsenikin kannalta
hienoa katsoa, kuinka hienon rakennelman osaisi omin avuin tehdä.
Oikein jos tulisi tyylikäs niin voisi tilata jonkun ilmakuvaus
-palvelun kuvaamaan mökin rc-kopterilla ilmasta. Tuollainen ilmakuvaus
on nykyään kuitenkin aika suosittua.
Joten sitten alkoi isin suunnittelu: piirustukset piti tehdä vähän tarkemmin, jos tuollaisen aikoi rakentaa. Sen verran vaativa juttu tuo kaksi kerrosta, että jämäkkä runko piti tehdä ja se taas vaatii kunnon perustukset.
Tämän olin oppinut edellisestä projektistani, joka oli kasvihuoneen
rakentaminen. Sittenpä alkoi itse leikkimökin
rakentaminen.
Päädyin siihen, että valan maahan ihan oikeat anturat, niiden
päälle muurataan pilariharkot, joiden päälle mökki ja terassi tulevat. Ja kunnollinen routaeristys niille.
Ettei muuratut harkot lähde roudan takia liikkeelle tai murru. Ja
niihin on kätevä myös kiinnittää terassin portaat sekä kaiteet jos
sellaiset tarvitsee tehdä.
Jonkun verran maanrakennustyötä tuossa tietysti tulee kun kunnolliset
perustukset tekee, mutta en nyt lähtenyt kaivinkonetta tilaamaan
tuollaiseen hommaan. Tässä tapauksessa maanrakennus hoitui ihan
lapiolla ja kottikärryllä hartiavoimin. Joku aika sitten minulla oli
vähän isompi rakennusprojekti Sastamalassa ja silloin maanrakennus
hoitui kaivinkoneen voimin, urakoitsijana oli niinisalo.com.
Isompia perustustöitä ei kuitenkaan kukaan enää lapiolla tee, kyllä
siihen kunnollinen kaivinkone tarvitaan.
Pilarien päälle kakkosviitosesta lattian ja terassin runko. Lattiarungon päälle vanerista lattia. Sen päälle sitten seinärungot: lovesin pystytolpat ja rakensin seinärungot valmiiksi lattian päällä. Sitten vaan nostin seinät pystyyn ja naulasin kiinni lattiaan. Lopuksi kiinnitin kaksi tolppaa, joiden varaan tulisi terassin katto.
Osa puutavarasta piti tosiaan ostaa rautakaupasta, mutta jonkun verran
pölliä oli myös omasta takaa. Sen verran on tullut metsänhoitoa
harrastettua omassa metsässä, että aina silloin tällöin sieltä voi
sahauttaa muutaman isomman puunrungon rakennustarpeiksi. Omasta
metsästä saa kyllä hyvää rakennusmateriaalia kunhan metsänhoito on
kunnolla tehty ja puut ovat suoria eivätkä mitään kieroon kasvaneita
risuja. Metsänhoidossa kannattaa tarvittaessa turvautua ammattiapuun
kuten www.metsapalveluvartiainen.fi.
Sitten alkoi katon teko: nostin kurkihirreksi yhden kakkosviitosen, jotta kattotuolien teko on helppoa.
Tai itse asiassa en sitä yksin nostanut, sekkupoika oli kaverina.
Sanoin sille, että sinähän olet nyt ihan oman alasi hommissa. Tuumasi
kaveri, että vaikka hänen työtään on kiinteistöhuolto
Turku -nimisessä paikassa niin ei se kiinteistöhuolto ihan
tällaista työtä ole. Kurkihirren varaan aina kaksi kakkosviitosta ja naulaus kiinni. Seuraavaksi naulasin seinärunkojen varaan kattotuolien vaakapuut välipohjaksi. Ja lopuksi katkaisin moottorisahalla kattotuolien vinopuut tasapitkiksi ylhäältä ja alhaalta.
Tässä hommassa tarvitsin riskiä apumiestä, ihan yksin ei painavat
palkit nouse tuonne korkeuksiin. Ajoitin työn niin, että
kehonrakentaja -serkkuni oli täällä päin liikenteessä. Se on
portsari ammatiltaan, alana on siis järjestyksenvalvonta
Etelä-Suomessa. Tehnyt pitkään turvallisuusalan töitä ja monesti
pyytänyt minuakin mukaan järjestyksenvalvonta -keikoille. Ei kuulemma
muuta kuin hankkisin koulutuksen, jota tarjoaa moni yritys alalla,
vaikkapa www.wikingsecurity.fi.
Mutta en ole ainakaan vielä lämmennyt järjestyksenvalvojan työhön.
Mutta takaisin itse asiaan. Sen verran harteikas on tuo kaveri, että kattotarpeet nousi
kevyesti yhdelllä kädellä paikoilleen. Tuohon hommaan ei
valvontakamera pystyisi, vaikka muuten aika monessa paikassa valvontakamerat
ovat korvanneet vartijat.
Kattotuolien päälle naulasin harvalaudoituksen, johon sain peltikaton kiinnitettyä. Nyt leikkimökin rakennusprojekti olikin jo ”säältä suojaan” -vaiheessa.
Itse asiassa tämä homma oli huomattavasti nopeampaa kuin kasvihuoneen
rakennus. Siinä hommassa kun piti säätää niin paljon
lasiseinien ja lasikaton kanssa. Tässä vaiheessa olikin sitten
suursiivouksen aika. Sellainen on aina välillä hyvä tehdä kun jotain
värkkäilee. Kaikkea roskaa ja jätettä sun muuta romua kertyy koko
ajan ja jos ei aika ajoin siivoa niin lopuksi pitää tilata ammattijärjestäjä
apuun. Kaikki tuollaiset helpot putsaukset kannattaa kyllä ehdottomasti
hoitaa itse ja ammattiapua tilata vain sitten kun on joku todella
haastava projekti, kuten vaikka homeen valtaama tila. Ensin siinäkin
pitää selvittää mistä kosteus on päässyt rakenteisiin ja kun
tämä vika on korjattu niin sitten homesiivous
paikalle. Tuollaiset erikoispuhdistukset eivät ole nimittäin ihan
simppeleitä hommia yksin tehdä. Moni erikoispuhdistus
on luonteeltaan sitä luokkaa, että voi olla jopa vähän vaarallista
touhua ilman kunnollisia suojavarusteita.
Seuraavaksi ulkoverhouksen kimppuun: naulapyssyllä paneelit oli aika ripeästi ammuttu kiinni seinärunkoon.
Kyllä kunnon naulain on paras apuväline
niin runkohommissa kuin paneloinnissakin. Ja vaikka se vähän maksaa
niin hyvä apuväline kuitenkin helpottaa ja nopeuttaa niin paljon,m
että siihen kannattaa vähän rahaa uhrata. Vähän hidasti tuo juniorin toive, että pitää olla vaakapaneelia ja pystypaneelia kohtuu paljon vuoronperään. Mutta mitäpä ei isi tee jos tytär pyytää.
Välillä piti paneeleita hienosäätää puukolla käsityönä. Tuossa
hommassa käsintehdyt puukot
on ihan ykkösvehkeitä. Ja kaikkein oleellisin asia tuossa on puukon
terä. Aina kun jotain puukolla työstää niin kahva ja tuppi on
sivuseikkoja, kyllä kaikkein tärkein asia on puukon terä.
Seuraavaksi olikin vuorossa ikkunan kiinnitys toiselle seinälle. Toiselle seinälle rakensin sen toivotun kioskiluukun akryylilevystä eli tuttavallisemmin pleksistä. Ikkunoiden jälkeen vielä ovi paikoilleen ja sitten räystäslautoja sekä vuorilautoja naputtelemaan paikoilleen.
Mökki alkoikin näyttää ulkoapäin kohtuullisen valmiilta. Ruuvasin vielä kestopuiset terassilaudat terassin lattiaksi ja päästin maalarit töihinsä maalaamaan mökkiä. Alkuperäinen väriehdotus oli yllättäen pinkki, mutta sen sain neuvoteltua vaaleansiniseksi, sopii nimittäin paremmin ympäröiviin rakennuksiin.
Jos vielä paljon tulee tällaista neuvottelua niin seuraavaksi perustan
taloyhtiön, sitten voidaan äänestää yhtiökokouksissa noista mökin
väreistä. Pitää tietysti hankkia isännöitsijäkin sitten tuohon
leikkimökkiin, meneeköhän liian byrokraattiseksi. Yhden tuttuni alaa
on isännöinti. Suostuisikohan tuo sopuhinnalla siihen pestiin.
Toisaalta tuollaisen mukana tulisi kyllä niin iso kasa kaikkea muutakin
byrokratiaa, että ei voi kyllä suositella kellekään. Nythän tuli se
laki asbestistakin, eli aina kun remonttia tehdään niin laki
määrää ottamaan näytteet ja tutkimaan ne. Sekin pitää sitten
budjetoida remonttiin, siis asbestikartoitus
hinta.
Sitten alkoikin sisäpuolen työt. Aloitin alakerrasta, jotta tuleva asukas pääsisi heti käyttämään mökkiä, edes yhtä kerrosta. Leikkasin sopivan kokoiset vanerinpalat ja ruuvasin kiinni seinärunkoon. Seuraavaksi oli vuorossa seinien maalaus, se on viisainta tehdä tässä vaiheessa niin ei tarvi varoa kattoa tai lattiaa, saa ihan rauhassa sotkea maalin kanssa.
Kun maalaus oli tehty, ammuin hakasnaulaimella kattopaneelit paikoilleen. Jätin aukon kattoon, tähän aukkoon laitoin vanerilevyn saranoilla kiinni. Siitä tulisi kulku yläkertaan tikkaita pitkin.
Vaihdoin työkaluksi viimeistelynaulaimen ja listoitin katon, ikkunat ja oven.
Lopuksi liimasin muovimaton lattiaan ja jalkalistat paikoilleen. Valmista tuli alakerran osalta.
Tai niin ainakin luulin, seuraavaksi nimittäin pikkuprinsessa alkoi
vaatimaan kunnollista keittiötä ruuanlaittoleikkejä varten. Ei
kelvannut että mökissä oli pelkästään lahjaksi saatu leikkiuuni,
kaapistoa ja tasoa pitäisi myös löytyä. Ei muuta kuin varastoa
penkomaan, olin joku aika sitten remontoinut yhden kämpän, työn alla
oli keittiö Helsinki
-nimisessä kaupungissa. Siltä työmaalta oli onneksi jäänyt vähän
kaapistoa purkutöiden seurauksena. Niitäpä sitten paikoilleen.
Vähän ihmettelin kyllä, että miksi oli luovuttu näin
hyväkuntoisista kalusteista, mutta kiinteistönvälitysfirman tyyppi
oli suositellut kaappien vaihtoa, oli nimittäin myyntiin menossa tuo
asunto. Tai sitten ei välittäjä ollut ihan perillä eteläsuomen
menosta, hänen päävirkansa oli kiinteistönvälittäjä
Tampere -nimisessä paikassa.
Yläkertaan tein lattian vanerista ja paneloin katot. Sinne pitäisi kuulemma tehdä vielä pyöreä ikkuna. Siinäpä seuraava haaste. Nimittäin tehdä se niin vesitiiviiksi ettei sade kastele rakenteita.
|