Leikkimökin rakentaminen
 

 



Isin pikkuprinsessa alkoi talvella vaatimaan leikkimökkiä itselleen, joten siitä se ajatus sitten lähti. Ensin tsekkailin netistä valmiita mökkejä ja esittelin niitä juniorille. Ensi alkuun niistä mikään ei kelvannut, joten pyysin piirtämään sellaisen. Tussit eteen ja nippu aanelosia. Aika tovi siinä vierähti kun arkkitehdin alku suunnitteli unelmien mökkiä. Se hyöty ainakin, että isi sai istua sohvalla hyvän aikaa ihan rauhassa.
Kun suunnittelutyö oli valmis, piirtäjä tuli esittelemään tulevaa mökkiään. Siinä oli kaksi kerrosta, oma terassi pöytineen ja tuoleineen sekä kioskiluukku ja erittäin paljon kaikkea muuta. Esittelin vielä valmiiden mökkien valikoimaa ja kysyin, että mikä näistä olisi lähimpänä – vastaus oli aika selkeä: ei mikään. Eli eihän siinä muuta vaihtoehtoa kuin tehdä ihan itse tai sitten hankkia remonttiapua jostain. Aikani surffailin netissä ja katselin josko löytyisi vaikka joku mökkitalkkari avustamaan tuossa hommassa. Yksi hyvä oli lemkoti.fi, mutta tällä kertaa ei aikataulut passanneet joten päätin lähteä rakennusprojektiin ihan omin voimin. No eihän sitä mökkiä ihan tyhjästä voi tehdä joten seuraava homma tulisi olemaan rakennusalan kauppojen valikoimiin tutustuminen. Aika paljon kaikenlaista rakennustarviketta tuossa projektissa tulee tarvitsemaan, joten niitäpä sitten pitää alkaa kartoittamaan. Noita tarpeita katsellessani huomasin kaupassa myynnissä uuden ympäristöystävällisen wc-ratkaisun, oli nimittäin urinaali, joka ei tarvinnut ollenkaan vettä eikä sähköä. Oli siis sellainen vedetön urinaali, joita näkee nykyään monilla huoltoasemilla. Tuo on ympäristöystävällinen ratkaisu ja hyvä myös sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole sähköä. Kuka sitä nyt vaikka leikkimökkiin sähköjä vetäisi. Pitäisi tehdä kaikenlaiset sähkösuunnitelmat ja valaistussuunnittelut, jotta sähköjohdot ja valaisimet menevät sitten oikealle paikalleen. Edellinen projektini rakennusalalla oli autotallin rakennus ja sinne piti tilata sähkötyöt ja valaistussuunnittelu, ne löytyi www.sahkoneloset.fi/ -osoitteesta. Tai itse asiassa se valaistussuunnittelu www.sahkoneloset.fi/valaistussuunnittelu.html. Onneksi rakennusalan kauppoja on paljon lähialueella. Ja kyllähän itse asiassa monissa marketeissakin on erittäin laaja valikoima erilaisia rakennustarvikkeita, joten rakentaja saa monet tarpeet sieltä samalla kun ostaa itselleen viikon ruuat ja muut rakennusmiehen eväät. Pelkkien tavaroiden lisäksi pitää myös arvostaa sitä asiaa, että jos kaupasta saa lainattua tai vuokrattua peräkärryn. Jollainhan nuo kaikki tarpeet pitää saada kotiin kuljetettua ja siinä hommassa pakettiauto tai peräkärry on hyvä ratkaisu, ihan pelkällä henkilöautolla noita ei oikein kuljeta. Se ei ole ihan sopiva rakennustarvikkeiden kuljetusväline.
 
Siinäkin pitäisi osata asettua lapsen asemaan eikä vain ajatella miten pääsisi itse mahdollisimman helpolla. On niin kätevä ajatella, että nettikaupasta vaan tilataan joku sopiva leikkimökki, jonka sitten auto tuo ja nostaa pihaan sille osoitetulle paikalle. Eli ainoaksi työksi jää tuotteen sijoittelu sopivalle paikalle kiinteistöllä. Pitäisi kuitenkin ajatella vähän pidemmälle: moniko aikuinen haluaisi itselleen sellaisen asunnon, johon ei oikeastaan mitenkään olisi saanut itse vaikuttaa. Joku muu olisi vain valinnut helpoimman ratkaisun ja siinäpä sinulle sitten unelmien koti. Että ei muuta kuin sinne vaan menet tyytyväisenä asumaan, laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Ei tuo kauheasti houkuttelisi. Eli päätin sitten nähdä vähän enemmän vaivaa asian eteen, joten hautasin ajatuksen, että tilaan netistä ja istun sohvalle odottamaan milloin auto tuo valmiin mökin pihaan. Olisihan se kuitenkin itsenikin kannalta hienoa katsoa, kuinka hienon rakennelman osaisi omin avuin tehdä. Oikein jos tulisi tyylikäs niin voisi tilata jonkun ilmakuvaus -palvelun kuvaamaan mökin rc-kopterilla ilmasta. Tuollainen ilmakuvaus on nykyään kuitenkin aika suosittua.
 
Joten sitten alkoi isin suunnittelu: piirustukset piti tehdä vähän tarkemmin, jos tuollaisen aikoi rakentaa. Sen verran vaativa juttu tuo kaksi kerrosta, että jämäkkä runko piti tehdä ja se taas vaatii kunnon perustukset. Tämän olin oppinut edellisestä projektistani, joka oli kasvihuoneen rakentaminen. Sittenpä alkoi itse leikkimökin rakentaminen.
Päädyin siihen, että valan maahan ihan oikeat anturat, niiden päälle muurataan pilariharkot, joiden päälle mökki ja terassi tulevat. Ja kunnollinen routaeristys niille. Ettei muuratut harkot lähde roudan takia liikkeelle tai murru. Ja niihin on kätevä myös kiinnittää terassin portaat sekä kaiteet jos sellaiset tarvitsee tehdä.   www.pihlavamaki.fi
Pilarien päälle kakkosviitosesta lattian ja terassin runko. Lattiarungon päälle vanerista lattia. Sen päälle sitten seinärungot: lovesin pystytolpat ja rakensin seinärungot valmiiksi lattian päällä. Sitten vaan nostin seinät pystyyn ja naulasin kiinni lattiaan. Lopuksi kiinnitin kaksi tolppaa, joiden varaan tulisi terassin katto.
 
Sitten alkoi katon teko: nostin kurkihirreksi yhden kakkosviitosen, jotta kattotuolien teko on helppoa. Tai itse asiassa en sitä yksin nostanut, sekkupoika oli kaverina. Sanoin sille, että sinähän olet nyt ihan oman alasi hommissa. Tuumasi kaveri, että vaikka hänen työtään on kiinteistöhuolto Turku -nimisessä paikassa niin ei se kiinteistöhuolto ihan tällaista työtä ole. Kurkihirren varaan aina kaksi kakkosviitosta ja naulaus kiinni. Seuraavaksi naulasin seinärunkojen varaan kattotuolien vaakapuut välipohjaksi. Ja lopuksi katkaisin moottorisahalla kattotuolien vinopuut tasapitkiksi ylhäältä ja alhaalta. Tässä hommassa tarvitsin riskiä apumiestä, ihan yksin ei painavat palkit nouse tuonne korkeuksiin. Ajoitin työn niin, että kehonrakentaja -serkkuni oli täällä päin liikenteessä. Se on portsari ammatiltaan, alana on siis järjestyksenvalvonta Etelä-Suomessa. Sen verran harteikas kaveri, että kattotarpeet nousi kevyesti yhdelllä kädellä paikoilleen. Tuohon hommaan ei valvontakamera pystyisi, vaikka muuten aika monessa paikassa valvontakamerat ovat korvanneet vartijat.
Kattotuolien päälle naulasin harvalaudoituksen, johon sain peltikaton kiinnitettyä. Nyt leikkimökin rakennusprojekti olikin jo ”säältä suojaan” -vaiheessa. Itse asiassa tämä homma oli huomattavasti nopeampaa kuin kasvihuoneen rakennus. Siinä hommassa kun piti säätää niin paljon lasiseinien ja lasikaton kanssa. Tässä vaiheessa olikin sitten suursiivouksen aika. Sellainen on aina välillä hyvä tehdä kun jotain värkkäilee. Kaikkea roskaa ja jätettä sun muuta romua kertyy koko ajan ja jos ei aika ajoin siivoa niin lopuksi pitää tilata ammattijärjestäjä apuun. Kaikki tuollaiset helpot putsaukset kannattaa kyllä ehdottomasti hoitaa itse ja ammattiapua tilata vain sitten kun on joku todella haastava projekti, kuten vaikka homeen valtaama tila. Ensin siinäkin pitää selvittää mistä kosteus on päässyt rakenteisiin ja kun tämä vika on korjattu niin sitten homesiivous paikalle. Tuollaiset erikoispuhdistukset eivät ole nimittäin ihan simppeleitä hommia yksin tehdä. Moni erikoispuhdistus on luonteeltaan sitä luokkaa, että voi olla jopa vähän vaarallista touhua ilman kunnollisia suojavarusteita.
 
Seuraavaksi ulkoverhouksen kimppuun: naulapyssyllä paneelit oli aika ripeästi ammuttu kiinni seinärunkoon. Kyllä kunnon naulain on paras apuväline niin runkohommissa kuin paneloinnissakin. Ja vaikka se vähän maksaa niin hyvä apuväline kuitenkin helpottaa ja nopeuttaa niin paljon,m että siihen kannattaa vähän rahaa uhrata. Vähän hidasti tuo juniorin toive, että pitää olla vaakapaneelia ja pystypaneelia kohtuu paljon vuoronperään. Mutta mitäpä ei isi tee jos tytär pyytää. Välillä piti paneeleita hienosäätää puukolla käsityönä. Tuossa hommassa käsintehdyt puukot on ihan ykkösvehkeitä. Ja kaikkein oleellisin asia tuossa on puukon terä. Aina kun jotain puukolla työstää niin kahva ja tuppi on sivuseikkoja, kyllä kaikkein tärkein asia on puukon terä.
Seuraavaksi olikin vuorossa ikkunan kiinnitys toiselle seinälle. Toiselle seinälle rakensin sen toivotun kioskiluukun akryylilevystä eli tuttavallisemmin pleksistä. Ikkunoiden jälkeen vielä ovi paikoilleen ja sitten räystäslautoja sekä vuorilautoja naputtelemaan paikoilleen.
Mökki alkoikin näyttää ulkoapäin kohtuullisen valmiilta. Ruuvasin vielä kestopuiset terassilaudat terassin lattiaksi ja päästin maalarit töihinsä maalaamaan mökkiä. Alkuperäinen väriehdotus oli yllättäen pinkki, mutta sen sain neuvoteltua vaaleansiniseksi, sopii nimittäin paremmin ympäröiviin rakennuksiin. Jos vielä paljon tulee tällaista neuvottelua niin seuraavaksi perustan taloyhtiön, sitten voidaan äänestää yhtiökokouksissa noista mökin väreistä. Pitää tietysti hankkia isännöitsijäkin sitten tuohon leikkimökkiin, meneeköhän liian byrokraattiseksi. Yhden tuttuni alaa on isännöinti Seinäjoki nimisessä kaupungissa. Suostuisikohan tuo sopuhinnalla siihen pestiin.
Toisaalta tuollaisen mukana tulisi kyllä niin iso kasa kaikkea muutakin byrokratiaa, että ei voi kyllä suositella kellekään. Nythän tuli se laki asbestistakin, eli aina kun remonttia tehdään niin laki määrää ottamaan näytteet ja tutkimaan ne. Sekin pitää sitten budjetoida remonttiin, siis asbestikartoitus hinta.
 
Sitten alkoikin sisäpuolen työt. Aloitin alakerrasta, jotta tuleva asukas pääsisi heti käyttämään mökkiä, edes yhtä kerrosta. Leikkasin sopivan kokoiset vanerinpalat ja ruuvasin kiinni seinärunkoon. Seuraavaksi oli vuorossa seinien maalaus, se on viisainta tehdä tässä vaiheessa niin ei tarvi varoa kattoa tai lattiaa, saa ihan rauhassa sotkea maalin kanssa.
 
Kun maalaus oli tehty, ammuin hakasnaulaimella kattopaneelit paikoilleen. Jätin aukon kattoon, tähän aukkoon laitoin vanerilevyn saranoilla kiinni. Siitä tulisi kulku yläkertaan tikkaita pitkin.
 
Vaihdoin työkaluksi viimeistelynaulaimen ja listoitin katon, ikkunat ja oven.
Lopuksi liimasin muovimaton lattiaan ja jalkalistat paikoilleen. Valmista tuli alakerran osalta. Tai niin ainakin luulin, seuraavaksi nimittäin pikkuprinsessa alkoi vaatimaan kunnollista keittiötä ruuanlaittoleikkejä varten. Ei kelvannut että mökissä oli pelkästään lahjaksi saatu leikkiuuni, kaapistoa ja tasoa pitäisi myös löytyä. Ei muuta kuin varastoa penkomaan, olin joku aika sitten remontoinut yhden kämpän, työn alla oli keittiö Helsinki -nimisessä kaupungissa. Siltä työmaalta oli onneksi jäänyt vähän kaapistoa purkutöiden seurauksena. Niitäpä sitten paikoilleen. Vähän ihmettelin kyllä, että miksi oli luovuttu näin hyväkuntoisista kalusteista, mutta kiinteistönvälitysfirman tyyppi oli suositellut kaappien vaihtoa, oli nimittäin myyntiin menossa tuo asunto. Tai sitten ei välittäjä ollut ihan perillä eteläsuomen menosta, hänen päävirkansa oli kiinteistönvälittäjä Tampere -nimisessä paikassa.
 
Yläkertaan tein lattian vanerista ja paneloin katot. Sinne pitäisi kuulemma tehdä vielä pyöreä ikkuna. Siinäpä seuraava haaste. Nimittäin tehdä se niin vesitiiviiksi ettei sade kastele rakenteita.
 




 
 

     
 
Copyright © 2005-2016 Marikas Coffee House | marikascoffeehou@marikascoffeehouse.com